kulttuuri ja historia
Kemijärvi on kauniin luonnon lisäksi rikas kulttuuristaan. Piipahda Kemijärven kulttuurikeskuksessa katsomassa tuoreimmat näyttelyt, teatteriesitykset tai Itä-Lapin musiikkiopiston konsertit. Kulttuurikeskus sijaitsee kaupungin keskustassa, kauniin Pöyliöjärven rannalla.
Kemijärven kulttuurikeskus
Kemijärvi on kauniin luonnon lisäksi rikas kulttuuristaan. Piipahda Kemijärven kulttuurikeskuksessa katsomassa tuoreimmat näyttelyt, teatteriesitykset tai Itä-Lapin musiikkiopiston konsertit. Kulttuurikeskus sijaitsee kaupungin keskustassa, kauniin Pöyliöjärven rannalla. Samassa rakennuksessa toimivat nuorisotilat ja kaupungin kirjasto.
Kulttuurikeskuksen 200-paikkainen sali on eri taiteenalojen; musiikin, elokuvan, tanssin ja teatterin esitysareena sekä lisäksi koulutus-, kokous- ja juhlatila. Kulttuurikeskuksen aulassa ja lämpiössä on esillä kuvataidetta, kuukausittain vaihtuvin näyttelyin. Kulttuurikeskuksen tiloja voivat vuokrata käyttöönsä yhteisöt ja yhdistykset.
Talon edustalla on hollantilaisen kuvanveistäjän Lucien den Arendin veistos “Avautuva napapiiri” sekä useita kuvanveistoviikoilla valmistuneita keloveistoksia.
Talossa sijaitsevat myös Kemijärven kirjasto ja nuorisotilat. Talon vieressä sijaitsee Koillis-Lapin musiikkiopisto.
Kulttuurikeskuksen varaukset:
Kulttuurituottaja Sanna Saarikettu
+358 (0) 40 537 3491
Hietaniemenkatu 5, 98100 Kemijärvi
sanna.saarikettu@kemijarvi.fi
Taidekeskus Puustelli
Kemijärven Särkikankaalla sijaitseva arvokas vanha Puustellin pihapiiri on taiteesta ja järvenrantamiljööstä kiinnostuneiden kulttuurimatkailijoiden käyntikohde. Alun perin Puustelli rakennettiin metsänhoitaja Johan Gebhardin virkataloksi Pöyliöjärven rantaan v. 1865. Johan Gebhardin pojasta Hannes Gebhardista tuli myöhemmin Suomen osuustoimintaliikkeen perustaja. Puustellin alueeseen kuuluu juhlahuoneistoksi kunnostettu virkatalo, makasiini ja puuveistosten näyttelyhalli.
Vuodesta 1985 Kemijärvellä oli kansainvälinen veistotapahtuma Kemijärven kuvanveistoviikot aina 2010 luvulle asti. Veistosnäyttelyyn on koottu kattava otos Kuvanveistoviikon veistoksista. Esillä olevat veistokset antavat hyvän kuvan puuveistotaiteen erilaisista tyylisuunnista ympäri maailmaa. Puustellin näyttely on avoinna kesäisin. Näyttelyhalli on vanha uiton venevaja, joka on siirretty Puustellin pihaan. Veistoksia on sijoitettu runsaasti ympäri kaupunkia sisälle liiketiloihin ja mm. Kuumaniemen lammen ulkoilureitin varrelle.
Puustellin näyttely avoinna kesäisin
Lepistöntie 19, 98120 Kemijärvi
+358 (0) 40 579 1644
posti@kemijarven-kuvanveistoviikot.fi
www.kemijarven-kuvanveistoviikot.fi/
Kemijärven kirkko
Kemijärven kirkko on Bertel Liljeqvistin suunnittelema kirkkorakennus Kemijärvellä. Kirkko valmistui vuonna 1950 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Kirkossa on 850 istumapaikkaa.
Kemijoen varrella sijaitseva Kemijärvi oli 1500-luvulla sekä saamelaisten että kemiläisten kalastusaluetta. Vähitellen sinne alkoi muuttaa kuitenkin uudisasukkaita, jotka asettuivat asumaan monihaaraisen järven kauniitten lahdelmien varsille. 1600-luvun puolivälissä sen rannoilla oli jo toistakymmentä taloa ja viitisenkymmentä asukasta. Kesäaikaan asukasluku lisääntyi, kun lappalaiset ja kemiläiset tulivat sinne vuotuisille kalastusretkilleen. Kemijokea pitkin oli vuosisatojen ajan kuljettu sekä Jäämerelle että Vienan merelle. Kemijärvi kuului alueellisesti Kemin seurakuntaan ja sijaitsi Lapin ja Lannan rajalla.
Kirkollinen työ Kemijärvellä alkoi vuonna 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka lienee ollut tyyliltään ja kooltaan samanlainen kuin noilta ajoilta säilynyt Sodankylän vanha kirkko. 1690-luvulla rakennus purettiin ja tilalle rakennettiin suurempi kirkko.
Itä-Lapin kulttuurireitti
Tervetuloa Itä-Lapin kulttuurimatkailureitille!
Reitissä on monipuolisia kohteita Kemijärveltä, Sallasta, Savukoskelta ja Pelkosenniemeltä/ Pyhätunturilta. Se on tehty nostamaan esille Itä-Lapin perinne- ja kulttuurikohteita ja kertomaan, mitä niihin liittyvää nähtävää ja tekemistä seudulla on eri vuodenaikoina.
Tämä esite kertoo joistakin reitin kohteista. Kaikki kohteet löydät tarkasti esiteltyinä osoitteessa www.citynomadi.com. Voit ladata sovelluksen Google Play – tai App Store -kaupasta. Samalla voit seurata myös esimerkiksi Itä-Lapin sotahistoriareittiä.
Itä-Lapin kulttuurireitti (pdf)
Räisälän lossi
Räisälän kylä on perinteinen järvenrantakylä maalaismaisemineen. Seutua hallitsevat vaaramaisemat ja suurimpana kohoaa yli neljäsataa metriä korkea Suomutunturi.
Vanha lappalaiskenttä Lappirannassa sai ensimmäiset pysyvät asukkaat v. 1670 tienoilla. Vene on ollut vesilläliikkujan kulkuväline iät ja ajat, neljän penikulman soutumatka Räisälästä Kemijärvelle taittui päivässä. Lisäksi Räisälään liikennöi aikanaan matkustajalaiva. Talvisin järven jäällä kulkivat hevosreet.
Nykyisin Räisälän Lappiniemen ja Haaparannan välillä liikennöi Lapin ainoa lossi, talvisin salmen yli kuljetaan jäätietä. Lyhin reitti Kemijärvelle kulkee kaunista maisematietä pitkin Soppelan kylän läpi tai pidempi reitti Joutsijärven kylän kautta.
Yhteystiedot
98720 Suomulahti, Kemijärvi
www.finferries.fi
Taivaan tulet TV-sarja
Taivaan Tulet on kuvitteellisen ja todellisen maailman välille sijoittuva draamasarja, jonka tapahtumat sijoittuvat Kemijärvelle. Kemijärven komeat maisemat, moninaiset tapahtumat sekä kuvitteellisen ja todellisen maailman välinen rikottu raja ovat naulinneet suomalaiset televisioiden ääreen jo vuodesta 2007. 1. tuotantokauden käsikirjoitti Kari Väänänen yhdessä Timo Parvelan kanssa, 2.–4. tuotantokausien ollessa Kari Väänäsen kirjoittamia.
Sarjan pääosassa on vanhempi poliisikonstaapeli Rauni Väänänen, joka palaa Espoosta takaisin kotiseudulleen Kemijärvelle selvittämään asioita isänsä Pekka Väänäsen käytöksen johdosta. Raunin äiti on kuollut. Rauni joutuu sopeutumaan toisenlaiseen elämään ja töissäkin työtavat ovat erilaiset kuin etelässä. Tavoille Raunia opettavat poliisipäällikkö Kauko Junni ja Raunin poliisipartneri Aimo Peltoniemi. Tärkeä osa Raunin arkea kotiseudullaan pohjoisessa ovat myös kaupunginjohtaja Sinikka Ström ja lääkäri Erkki Viherkoski.
Sarjan musiikista vastaa Ismo Alanko. Rooleissa nähdään mm. Ria Kataja, Vesa Kietäväinen, Sari Havas, Juha Veijonen, Kari Väänänen ja Risto Salmi. Sarjassa esiintyy myös pohjoisen omia näyttelijöitä sekä useita paikkakuntalaisia avustajia. Draamasarjan kolme keskeistä hahmoa löytyvät Kemijärven pääkirjastosta. Taiteilija Erja Mikkola on työstänyt Jetsusta, Raunista ja Aimosta näköisvahanuket, jotka on sijoitettu Kemijärven pääkirjastoon. TV – sarja on katsottavissa Yle Areenassa.
Kuvauspaikkojen omatoimikartta
taivaantuletkuvauspaikat.pdf
