Historialliset kohteet
Kylien historiaa
Kemijärvellä, Luusuan kylässä on asuttu jo esihistoriallisena aikana. Neitiharjulta olleista kivi- ja rautakauden asuinkentistä löytyneet esineet kertovat, että alueella on asuttu jo ennen ajanlaskumme alkua. Asuinkenttien lukuisat kerrokset, sekä ”rautasulatot” todistavat esihistoriallisen asutuksen jatkuneen aina rautakaudelle n. 1100-1200 luvulle saakka. Paikalta on löydetty järvimalmista valmistettuja muinaisia rautapuukkoja, -veitsiä ja -nuolenkärkiä.
Lisäksi Kemijärven kylässä Soppelasta on löydetty muinaisasutusalue myöhäiskeskiajalta. Soppelan vanhasta Lapinkylästä on löydetty suksien kappaleita, rautainen kirves ja vanhaa saamelaista asutusta. Vieraile Ämmänvaaran luontopolulla joka on vanha saamelaisten pyhä alue.
On hyvin mahdollista metsässä liikkuessasi, että voit törmätä muinaisiin kiviröykkiöihin tai jopa Lappalaisten vanhoille kala-apajille. Nämä vanhat kohteet ovat tähän päivään saakka säilyneet suosittuina asuinpaikkoina Kemijärveläisille.
Kemijärven asutus
Kemijärven seudun asutus vakiintui 1700-luvulla. Kemijärven seudun vanha rakennustapa juontaa alkunsa eri tekijöistä. Merkittävin osa siitä on lähtöisin perinteistä, joita jokilaakson uudisasukkaat toivat tullessaan entisiltä kotiseuduiltaan. Tavallisesti kotimaakunnan perinne säilyi vain niin kauan, kuin uudisasukas itse veisti pirttinsä. Kunkin ajan tyylipyrkimykset ja uudistusvirtaukset tulivat nopeasti Kemijoen liikenteen mukana keskuspaikoilta suoraan erämaan keskelle. Kemijokilaaksoon syntyi verraten yhtenäinen peräpohjalainen arkkitehtuuri. Vanhoja pirttirakennuksia voit nähdä edelleen Juujärven kylässä tai vierailulla Kemijärven Kotiseutumuseolla
Vesistö
Vesistö on ollut tärkeä osa asutuksen levittäytymisessä Kemijärvelle ja myöhemmin arvoltaan tärkeämpi kulkuyhteyksien ja kasvavan teollisuuden muodostumisessa.
Laivaliikenne Kemijoella alkoi 1900 luvun alkuvuosina, jolloin suuret savotat vilkastuttivat kauppaa ja liikennettä. Huoltoyhteyksiä ja matkustusreittejä tarvittiin, ja kun maatieverkosto oli puutteellinen, vesireitit muodostivat luonnollisen kulkuväylän matkustajille.
Talvisota
Talvisodan aikana neuvostoliittolainen 596. Jalkaväkirykmentin I Pataljoona sai tehtäväkseen koukata maastoitse Mäntyvaaraan ja katkaista Salla-Kemijärvi –tie Joutsijärven länsipuolelta. Pataljoona oli taivaltanut jalan suomalaisten selustaan, mutta lepovuorossa ollut suomalainen Erillinen Pataljoona 17 havaitsi vihollisen ja ryhtyi taisteluun. Taistelussa katkaistiin neuvostosotilaiden eteneminen. Mäntyvaarassa on suomalaisten pystyttämä muistomerkki, taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistokivi ja joukkohautoja.
Välirauhan aikana Joutsijärven kylään rakennettiin Salpalinjan pohjoisin taisteluasema ketju, jossa on viisi bunkkeria. Yksi Joutsijärven bunkkereista on nykyään matkailu käytössä, jossa voi käydä ympärivuoden tutustumassa.
Syyskuussa 1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan Suomi oli velvollinen tarpeen vaatiessa asevoiminkin riisumaan aseista ja karkottamaan Pohjois-Suomessa olevat saksalaiset joukot. Tästä syystä annettiin syyskuun alkupäivinä määräys Pohjois-Suomen siviiliväestön ja sen irtaimen omaisuuden evakuoimisesta turvallisimmille alueille. Sallasta perääntyneet saksalaiset joukot polttivat lähes kaiken, ja vain 11 kirkonkylän rakennusta säästyi. Paikkakunnalla olleet sotilaat olivat sijoittaneet määrättyjen talojen oviin lappuja, joissa kehotettiin jättämään merkityt rakennukset polttamatta. Kemijärven Kirkon kellotapuli vuodelta 1774 oli yksi tällaisista.
Itä-Lapin sotahistorialliset kohteet
Itä-Lapin sotahistorialliset kohteet on Itä-Lapin kuntayhtymän ylläpitämä paikkatietopalvelu. Se on tarkoitettu tietolähteeksi matkailijoille ja kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille.
Sivustolle on koottu Itä-Lapissa ja Venäjän puolella, rajan läheisyydessä olevia sotahistoriallisia kohteita. Kohteet ovat kansalaissodan, talvisodan, välirauha ja jatkosodan ajoilta.
Palvelu tarjoaa omatoimimatkailijoille tietoa Itä-Lapin sotahistoriasta ja maastokohteista. Toivomme, että sivuston avulla voit suunnitella lomamatkan sisältöä tai perehtyä alueen sotahistoriaan kotoa käsin. Voit käydä yksittäisessä kohteessa, kiertää kotikuntasi kohteet tai ajaa sotahistoriakierroksen kaikkien kuntien läpi!
Itä-Lappi talvi- ja jatkosodassa esite
Joutsijärven betonibunkkerit
Talvisodassa puna-armeijan eteneminen pysäytettiin Joutsijärvelle joulukuun 16. päivänä 1939. Neuvostojoukot yrittivät hyökätä itärajalta Kemijärven kautta Suomen länsirajalle. Neuvostojoukot vetäytyivät 15.1.1940 Joutsijärveltä 45 kilometriä Märkäjärvelle (nyk. Sallan kirkonkylä). Suomalaisjoukkojen hyökkäys pysähtyi 19.1.1940 Sallan Paikanselkään ja rintamalinjat pysyivät siellä talvisodan päättymiseen saakka.
Salpalinja on välirauhan aikana rakennettu puolustuslinnoiteketju Suomen itärajalla. Joutsijärven kantalinnoitetut taisteluasemat ovat Salpalinjan pohjoisin bunkkerialue. Alueella sijaitsee viisi betonibunkkeria, joista osa on kunnostettu ja avoinna yleisölle ympäri vuoden. Bunkkerissa on valokuvanäyttely Salpalinjan rakentamisesta ja alueelta löytynyttä sotaesineistöä. Yleisökohteen vieressä on Hunajalammen kota ja luontopolku, jonka varrella löytyy tietoa Joutsijärven sotahistoriasta.
Saksalaisten tukikohta Joutsijärvellä 1941–1944
Saksalaiset perustivat Itä-Lappiin saapuessaan kesällä 1941 tukikohdan Joutsijärvelle. Joutsijärvelle perustettiin mm. lentosatama, sotilaskoti, sairaala, autokoulu, elokuvateatteri ja erilaisia majoitus-, huolto- ja varastotiloja. Alueella oli myös vankileirejä. Vetäytyessään syksyllä 1944 saksalaiset hävittivät parakit ja miinoittivat alueen. Betonibunkkerit ovat avoinna ympäri vuoden ja ne sijaitsevat Joutsijärven kylässä.
Hunajalammentie 35, 98710 Kemijärvi
Lisätiedot: info.visit@kemijarvi.fi
Mäntyvaaran taistelualue
Talvisodan aikana neuvostoliittolainen 596. Jalkaväkirykmentin I Pataljoona sai tehtäväkseen koukata maastoitse Mäntyvaaraan ja katkaista Salla-Kemijärvi –tie Joutsijärven länsipuolelta. Pataljoona oli taivaltanut jalan suomalaisten selustaan, mutta lepovuorossa ollut suomalainen Erillinen Pataljoona 17 havaitsi vihollisen ja ryhtyi taisteluun. Iltapäivän hämärässä ja illan pimeydessä 20.12.1939 käydyn ankaran taistelun jälkeen suomalaiset onnistuivat valtaamaan vaaran ja neuvostojoukot tuhottiin.
Taistelussa kaatui 17 suomalaista ja yli 300 neuvostoliittolaista. Alueella on suomalaisten pystyttämä muistomerkki, taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistokivi ja joukkohautoja. Neuvostoliittolaisten joukkohautoja sijaitsee Joutsijärvellä myös Vuosamonselässä, Jokiselässä, Ahoniemessä ja Alakappalejärven itäpuolella.
Mäntyvaaran maastossa näkyy myös työvelvollisten ennen Mäntyvaaran taistelua sen rinteille kaivamia taisteluasemia. Muistomerkin läheisyydessä on myös talvisodassa mukana olleiden kahden kaatuneen ruotsalaisten vapaaehtoisen muistokivi. Mäntyvaarassa sijaitsi jatkosodan aikana saksalaisten ylläpitämä vankileiri. Sotavankileirillä kuolleita on haudattu Mäntyvaaraan. Mäntyvaaran luoteisrinteellä on punaisella kartiolla merkitty sotavankien joukkohauta, johon on haudattu 380 vainajaa.
Sallantie 2137, 98710 Kemijärvi
Kemijärven kirkko
Kemijärven kirkko on avoinna kesällä ajalla 8.7-2.8 arkisin klo 9 – 17
Kemijoen varrella sijaitseva Kemijärvi oli 1500-luvulla sekä saamelaisten että kemiläisten kalastusaluetta. Vähitellen sinne alkoi muuttaa kuitenkin uudisasukkaita, jotka asettuivat asumaan monihaaraisen järven kauniitten lahdelmien varsille. 1600-luvun puolivälissä sen rannoilla oli jo toistakymmentä taloa ja viitisenkymmentä asukasta. Kesäaikaan asukasluku lisääntyi, kun lappalaiset ja kemiläiset tulivat sinne vuotuisille kalastusretkilleen. Kemijokea pitkin oli vuosisatojen ajan kuljettu sekä Jäämerelle että Vienan merelle. Kemijärvi kuului alueellisesti Kemin seurakuntaan ja sijaitsi Lapin ja Lannan rajalla.
Kirkollinen työ Kemijärvellä alkoi vuonna 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka lienee ollut tyyliltään ja kooltaan samanlainen kuin noilta ajoilta säilynyt Sodankylän vanha kirkko. 1690-luvulla rakennus purettiin ja tilalle rakennettiin suurempi kirkko.
Fellmanien jälkeen Kemijärven kirkkoherranvirkaa hoiti taas sadan vuoden ajan Wegeliusten suku. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Johan Wegelius, joka oli Torniossa vaikuttaneen kuuluisamman kaimansa serkku. Hänen aikanaan vuonna 1779 Kemijärvestä tuli oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi. Hänen jälkeensä kirkkoherroina toimivat Henrik Wegelius ja Johan Wegelius nuorempi aina vuoteen 1860.
1830-luvulla seurakunnan väkiluku oli jo yli 1600 henkeä, niin että päätettiin rakentaa suurempi kirkko. Entinen purettiin ja tilalle rakennettiin muuallakin maassa käytettyjen Engelin piirustusten mukainen puinen ristikirkko. Sitä korjattiin kahteen kertaan 1890-luvulla ja vielä vuonna 1929. Kirkko tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Vuodelta 1774 peräisin oleva kellotapuli säästyi. Se on ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen rakentama ja seurakunnan vanhin rakennus. Säilyneistä esineistä vanhin on kuningatar Kristiinan seurakunnalle lahjoittama kirkonkello, jota säilytetään kirkon eteisessä. Seurakunnan vanhin messukasukka on vuodelta 1724.
Kemijärven seurakunnan nykyinen kirkko rakennettiin sodan jälkeen Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla vuosina 1949–1950. Se vihittiin käyttöön juhannuksena vuonna 1951. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Bertil Liljeqvist ja se muistuttaa paljon saman tekijän suunnittelemaa Rovaniemen kirkkoa. Kirkossa on 850 istumapaikkaa ja siinä on Gerhard Schmidin vuonna 1984 rakentamat 41-äänikertaiset urut. Alttaritaulun, joka esittää Kristuksen poisottamista ristiltä, on maalannut Aale Hakava.
Toimintaansa varten Kemijärven seurakunta on rakentanut kolme kappelia, Luusuaan, Tapionniemeen ja Räisälään. Lisäksi seurakunnalla on siunauskappeli Honkakankaalla ja leirikeskus luonnonkauniilla Ailanganniemellä. Vuoden 2007 alussa valmistunut uusittu seurakuntatalo toimii monien tilaisuuksien pitopaikkana ja siellä sijaitsee kirkkoherranvirasto.
Kemijärven kirkko
Kirkkokatu 11, 98100 Kemijärvi
+358 (0) 400 802 270
Seurakuntatalo
Esaiaksenkatu 2, 98100 Kemijärvi
www.kemijarvi.seurakunta.net
